Tunnetila : Kokemuksia moniaistisen monitoimitilan toteutuksesta Kiipulan ammattiopistoon

Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa moniaistinen monitoimitila Kiipulan ammattiopistoon ja selvittää miten työskentelyyn osallistuneet opiskelijat kokivat prosessin. Tilan käyttötarkoituksena oli toimia iltaisin vapaa-ajantilana ja päivisin esimerkiksi opetuskäytössä tai kokoustilana. Työskentelyyn osallistui opiskelijoita käsi- ja taideteollisuusalalta, kiinteistöpalvelualalta ja ICT-alalta. Työn taustalla vaikuttivat sosiaalipedagogiset ja sosiaalikulttuurisen innostamisen näkökulmat. Suunnittelun pohjaksi perehdyttiin multisensoriin ympäristöihin, tilasuunnitteluun ja tilojen vaatimaan tekniikkaan. Opiskelijoiden kokemuksia pyrittiin selvittämään havainnoinnin ja haastattelujen avulla. Työn tuloksena syntyi ammattiopiston vapaa-ajantiloihin monikäyttöinen, toimiva ja esteettisesti miellyttävä tila, jossa voidaan sekä oleilla että opettaa. Opiskelijoiden kokemus työskentelystä oli pääosin positiivinen. Osa suhtautui työskentelyyn kuin mihin tahansa koulutehtävään, osalle tekemisestä tuli selkeämmin voimaantumisen kokemuksia. Nämä kokemukset olivat erittäin tavoiteltavia, eikä negatiivisia vaikutuksia ilmentynyt, joten tämäntyyppistä toimintaa voisi olla hyvä jatkaa opiskelun tukena.The purpose of this study was to design and create a multisensory multipurpose room in Kiipula Vocational College and examine how the participating students experienced the process. The space was meant to serve as a leisure room for students during the evenings, and as an alternative classroom or meeting room during the daytime. The students who participated in the process were studying in the sectors of vocational education of arts and crafts, ICT and property maintenance. This work contributed to the perspectives of the social pedagogy and sociocultural animation. To design the space, multisensory environments, space planning and needed technology had to be familiarized with. Experiences of the students were studied by observation and interviews. The result of this bachelor´s thesis was a versatile, functional and aesthetically pleasant room, which can be used for hanging out as well as for teaching or gathering. The students' experiences of the process were mostly positive. Some of the students dealt the task as they would deal with any schoolwork, and the rest found it an especially empowering experience. These latter experiences were highly desirable with no negative effects, so it would be good to include this kind of working method in students´ day-to-day work

Vanhempiensa velkaannuttamat : Taloudellisen hyväksikäytön kokemukset ja nuorten toimijuus

Tarkastelemme artikkelissamme itsenäistyvien nuorten kokemuksia vanhempien aiheuttamasta velkaantumisesta nuorten toimijuuden näkökulmasta. Lähestymme vanhempien aiheuttamaa velkaantumista yhtenä taloudellisen hyväksikäytön muotona. Kysymme, miten velkaantuminen vaikuttaa nuorten toimijuuteen. Aineisto koostuu kuuden 19–26-vuotiaan nuoren teemahaastattelusta. Aineistolähtöisessä analyysissä on hyödynnetty fenomenologista menetelmää. Analyysin perusteella nuorten velkaantumisen kokemukset muodostavat neljä teemaa, jotka ovat moninaiset tunnekokemukset, ihmissuhteiden säröytyminen, kaventuneet kuluttamisen ja itsensä toteuttamisen mahdollisuudet sekä selviytymiskeinot ja pärjääminen. Taloudellisen hyväksikäytön ja velkaantumisen seurauksena nuorten toimijuus ja itsenäistymisen mahdollisuudet kaventuvat, minkä vuoksi nuoret tarvitsevat monialaista ja -tasoista tukea arkeensa.Peer reviewe

Vanhempiensa velkaannuttamat : Taloudellisen hyväksikäytön kokemukset ja nuorten toimijuus

Tarkastelemme artikkelissamme itsenäistyvien nuorten kokemuksia vanhempien aiheuttamasta velkaantumisesta nuorten toimijuuden näkökulmasta. Lähestymme vanhempien aiheuttamaa velkaantumista yhtenä taloudellisen hyväksikäytön muotona. Kysymme, miten velkaantuminen vaikuttaa nuorten toimijuuteen. Aineisto koostuu kuuden 19–26-vuotiaan nuoren teemahaastattelusta. Aineistolähtöisessä analyysissä on hyödynnetty fenomenologista menetelmää. Analyysin perusteella nuorten velkaantumisen kokemukset muodostavat neljä teemaa, jotka ovat moninaiset tunnekokemukset, ihmissuhteiden säröytyminen, kaventuneet kuluttamisen ja itsensä toteuttamisen mahdollisuudet sekä selviytymiskeinot ja pärjääminen. Taloudellisen hyväksikäytön ja velkaantumisen seurauksena nuorten toimijuus ja itsenäistymisen mahdollisuudet kaventuvat, minkä vuoksi nuoret tarvitsevat monialaista ja -tasoista tukea arkeensa.Peer reviewe

Saippuan valmistuksen eri menetelmät ja niiden ohjauksellisuus

Saippuan valmistus on hieno vanha taito, jonka harrastemainen kotivalmistus on kokemassa uutta nousua ympäri maailman. Opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä erilaisiin saippuanvalmistusmenetelmiin ja pohtia, miten nämä eri menetelmät soveltuisivat ohjattaviksi. Idea opinnäytetyöhön syntyi tekijän kiinnostuksesta saippuan valmistukseen ja luonnonmukaisempaan kauneudenhoitoon, ja ihmettelystä miksi tätä ei opeteta laajemmin. Saippuan valmistuksen harrastajat maailmalla käyttävät useita erilaisia tekniikoita ja menetelmiä. Näiden eri menetelmien ominaisuuksien ja ohjauksellisuuden selvittämiseksi kokeiltiin käytännössä niistä yleisimpiä, eli kylmämenetelmää, kuumamenetelmää, perinteistä saippuan keittämistä ja valmiita saippuapohjia. Kokeilujen perusteella tultiin tulokseen, että saippuan valmistus on hieno laji ja se on myös ohjauksellinen. Kaikilla kokeilluilla menetelmillä saa tehtyä käytettävää saippuaa. Kylmä- ja kuumamenetelmillä valmistettujen saippuoiden käyttöominaisuuksilla ei ollut merkittävää eroa: erot olivat lähinnä ulkonäöllisiä. Valmis saippuapohja ja perinteinen saippuankeitto tuottivat ominaisuuksiltaan teollisemman oloisia saippuoita. Ohjaajaltaan saippuan valmistus vaatii paljon perehtymistä ja harrastuneisuutta. Keskeisimmiksi seikoiksi ohjaamisen kannalta nousivat työturvallisuus, materiaalit, työtilat ja -välineet. Opinnäytetyö toivottavasti toimii kiinnostuksen herättäjänä saippuan valmistusta kohtaan ja rohkaisee kokeilemaan. Jatkossa tekijä toivoo voivansa pitää saippuanvalmistuskurssin, jossa voisi hyödyntää uutta tietämystään aiheesta ja jatkaa eri menetelmien tutkimista.The art of making soap is a fine old skill, and as a hobby it is experiencing a new rise in the world. The aim of this thesis was to learn about different methods of making soap, and examine their instructional possibilities. The idea for the thesis rose from the author's personal interest in handmade soap and natural cosmetics in general, and the question of why these skills are not taught more widely. Soap makers around the world are using a wide variety of techniques and methods. In order to examine the different methods, their properties and instructional possibilities they were tested in practice. The tested methods were cold process, hot process, traditional soap boiling and soap making from ready-made bases. The experiments showed that soap making is a fine method and that it definitely has instructional potential. All of the tested methods produce usable soap. Differences between cold and hot process are not significant: they only affect the appearance of the soaps. Traditional soap boiling and ready-made bases produce soaps that have more industrial-like qualities. Soap making requires a lot of study and personal interest of the instructor. Safety matters, materials, equipment and premises are the most essential things to consider when instructing. This thesis hopefully increases the interest in soap making and encourages people to try it. In the future the author will continue examining the different methods, and hopes to actualize a soap making course where the new knowledge on the subject could be used